johtajan neljä avainosaamista Miten rakentaa hyvä johtaminen digiajassa?

Hyvän johtamisen keskeinen tarkoitus on pitää niin asiakkaat kuin työntekijätkin tyytyväisinä ja sitoutuneina. Digitalisaation myötä kuitenkin niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin odotukset ovat jatkuvassa muutoksessa. Miten tämä näkyy johtamisessa?

Digitalisaatio ei ole uusi asia. Sen voidaan ajatella alkaneen ensimmäisten PC:iden myötä jo 70-luvulla. Toisaalta digitalisaation tahti on jatkuvasti kiihtynyt ja sitä myötä niin asiakkuuksien hoitamisen kuin työn tekemisen mallit ovat muuttuneet pysyvästi. Kaikki tämä tarkoittaa, että myös johtaminen, johtamisen työkalut ja johtamisympäristö ovat muuttuneet. Toisaalta monet ihmisten – työntekijöiden – perustarpeet ovat edelleen samat. Ihmisen sisäisen motivaation kannalta on tärkeää, että työ tarjoaa tunnetta osaamisesta, saavuttamisesta, merkityksellisyydestä, vapaudesta ja yhteisöllisyydestä.

Näitä näkökulmia yhdistämään tarjoan neljä johtajan avainosaamista, joille rakentuu hyvä johtaminen digiajassa:

1. KYKY UUDISTUA


Kiristyvässä kilpailussa mukana pysyminen vaatii kykyä tunnistaa digitalisaation mahdollisuudet ja ottaa niitä nopeasti käyttöön oman organisaation toimintatavoissa, tuotteissa ja palveluissa. Yksi tämän hetken isoista paradokseista on, että digitalisaatio nopeuttaa kaiken tekemistä, mutta samaan aikaan vaatii kykyä pysähtyä. Pidemmällä aikavälillä menestyminen vaatii johtajilta kykyä säännöllisesti pysäyttää arjen vauhti ja kysyä, tehdäänkö organisaatiossa edelleen oikeita asioita. Onko vuosi sitten omaksuttu tapa edelleen kilpailukykyinen? Miten menestytään vuoden kuluttua?

Sen lisäksi, että uudistuminen vaatii jatkuvaa oman tekemisen haastamista, johtajan pitää kannustaa myös muut jatkuvaan uudistumiseen. Ideaalitilanteessa koko organisaatio on mukana toimintatapojen, tuotteiden ja palveluiden uudistamisessa, ja siten jokainen työntekijä haastetaan jatkuvasti miettimään itse myös oman osaamisensa ja toimintansa uudistamista. Muutokset tulevat enää harvemmin suurina muutosprojekteina, joissa määritellään uudestaan organisaation strategiset osaamistarpeet. Sen sijaan tekemistä ja osaamista pitäisi kehittää ja päivittää joka päivä.

2. SELKEÄ SUUNTA


Digitalisaatio tuo organisaatioille jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, mutta jatkuvan muutoksen keskellä selkeä suunta on kuitenkin tärkeä. Nykymaailmassa päämäärää on usein vaikea määritellä yksityiskohtaisen tarkasti, mutta suunta on tärkeää pitää kirkkaana: Mihin olemme menossa ja miksi? Etenemisen keinot ja tavat voivat muuttua nopeasti digitalisaation myötä, mutta organisaation suunnan ja tekemisen tavoitteen olisi hyvä olla vakaampi – jotain, johon kaikkien on hyvä yhdessä kiinnittyä muutoksen keskellä.

Joskus toimintaympäristön muutos voi vaatia myös suunnan muutosta – silloin yhteisen suunnan määrittäminen on keskeinen johtajan tehtävä. Tällaisissa tilanteissa digitalisaatio tarjoaa johtajalle mahdollisuuden organisaation laajamittaisen osallistamiseen ja isojen tietomäärien hyödyntämiseen tulevaisuuden suunnan määrittelyssä.

3. JOHDONMUKAISUUS JA LÄPINÄKYVYYS


Digitaalisuus mahdollistaa uudenlaisia tapoja johtaa yksilöitä, tiimejä ja yhteistyötä läpi organisaationa. Yksi hyvän johtajan keskeinen ominaisuus on aina ollut työntekijöiden johdonmukainen kohtelu – tällä luodaan vahva pohja luottamukselle ja terveelle työilmapiirille. Digitaalisessa maailmassa tämä on entistä tärkeämpää. Työympäristön odotusten ja yhteisen pelisääntöjen pitää olla selkeät, ja johtajan pitää varmistaa, että sekä hän että muut työyhteisön jäsenet seuraavat niin johdonmukaisesti. Hyvän johtajan käyttäytyminen on ennakoitavaa, ja työntekijät tietävät, miten heidän itsensä ja kollegoiden odotetaan toimivan.

Digitaaliset työkalut voivat mahdollistaa johtajan suoremman konktaktin työntekijöihin – kunhan niiden taakse ei vain mennä piiloon. Isoissakin organisaatioissa työntekijät seuraavat ylimmän johdon päätöksiä reaaliajassa ja odottavat niiltä johdonmukaisuutta aiemman toiminnan kanssa. Päätösten ja tekojen perusteleminen ja linkittäminen organisaation arvoihin on erityisen tärkeää nyt, koska olemme tottuneet kommentoimaan tapahtumia ja asioita niiden tapahtuessa sosiaalisessa mediassa. Digiajan johtajan ei kannata ajatella, että ihmiset kyllä ymmärtävät tai kuulevat asiasta ajallaan. Isommista asioista ja päätöksistä kannattaa kertoa aina, kun se lain mukaan on mahdollista – ja mahdollisimman avoimesti.

4. AITOUS


Viimeinen hyvän digiajan johtajan ominaisuus onkin aitous. Yksi digimaailman suuria haasteita on ihmisten halu jakaa itsestään jollakin tavalla ”ideaali” kuva. Työyhteisön rakentumisessa yksi keskeinen elementti on kuitenkin luottamus. Johtajan ja työntekijän välillä luottamus tarkoittaa uskoa siihen, että molemmat haluavat toisen onnistuvan omassa työssään. Yksi luottamuksen keskeisistä rakennuselementeistä on aitous, kyky näyttää toisille oma inhimillisyytensä. Kun näemme johtajan, jolla on myös heikkouksia, epäonnistumisia ja heikkoja hetkiä, tiedämme, että hän hyväksyy myös meidät inhimillisinä työntekijöinä. Erityisesti digiajan viestintätyökalujen käytössä johtajan aitous onkin erityisen tärkeää. Työntekijöitä ei haittaa, jos toimitusjohtajan heille lähettämässä sähköpostissa on kirjoitusvirhe. Sen sijaan itsekirjoitetun viestin arvo on aivan erilainen kuin viestintäosaston tekemän virheettömän viestin. Kannattaakin miettiä, missä asioissa tarvitaan ammattilaisia ja missä asioissa johtajan aito viestintä on tärkeintä.

Kaiken kaikkiaan hyvä johtaminen digiajassa on toisaalta hyvin samanlaista, toisaalta hyvin erilaista kuin johtaminen muutama vuosikymmen sitten. Työkalut ovat osin erilaisia, organisaatiorakenteet ovat joustavampia ja hierarkiat matalampia, mutta tekemisen ytimessä on kuitenkin työntekijän oman sisäisen motivaation vahvistaminen. Silloin uudistuminen tapahtuu kuin itsestään osana jokapäiväistä työtä!

Blogin kirjoittaja, Executive Coach Henna Tomperi pohtii usein valmennettaviensa kanssa, miten yhdistää johtamisessa kaksi keskeistä tavoitetta: tuloksellisuus ja inhimillisyys. Parhaina päivinä hän näkee digitalisaation mahdollisuudet molempien elementtien mahdollistajana. Toisaalta on myös päiviä, jolloin hän kokee, että digitalisaation haasteet kulminoituvat siihen, että neuvottelutilasta ei löydy juuri sellaista johtoa, jolla oman kannettavan saisi yhdistettyä videotykkiin…

OTA YHTEYTTÄ!

Kerro meille tietosi, niin olemme yhteydessä mahdollisimman pian!